|
Tenojoen meritaimenkantaa voisi olla mahdollista hyödyntää aiempaa tehokkaammin. Tämä edellyttäisi Tenojoen kalastuskauden pidentämistä muutamilla viikoilla, jotta pyyntiä voitaisiin kohdistaa elo-syyskuussa jokeen nouseviin kaloihin. Kalastuskauden pidentämisellä olisi mahdollista luoda uusi kalastusmuoto, joka palvelisi Tenojoen alueen elinkeinoja ja matkailuyrittäjyyttä sekä toisaalta kalastusmatkailijoita ja paikallisia virkistyskalastajia. Mahdollinen Tenojoen kalastuskauden pidentäminen pitää tehdä harkiten ja sen täytyy perustua ajantasaiseen tutkimustietoon.
Jotta Tenojoen kalastuskauden mahdollinen jatkaminen onnistuisi tarkoituksenmukaisesti vesistön ainutlaatuiset lohi- ja taimenkannat huomioiden, on ensin selvitettävä tällä hetkellä puuttuvia perustietoja Tenon meritaimenkannan biologiasta, mm. vaelluskäyttäytymisestä, levittäytymisestä ja populaatiokoosta. Tietojen avulla voidaan sitten vastata kysymyksiin, miten, missä ja milloin meritaimenen laajennettu pyynti voitaisiin mahdollisesti sallia.
Tavoitteet Tutkimushankkeen päätavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia Tenojoen kalastuskauden pidentämiseksi syyskuulle kohteena vesistön meritaimen. Tätä varten hankkeessa selvitettiin Tenojoen taimenkannan yleistä tilaa ja taimensaaliita sekä tutkittiin taimenien vaelluskäyttäytymistä ja levittäytymistä radiotelemetriaseurannalla. Tutkimuskokonaisuus koostui kolmesta osahankkeesta:
?Tenojoen meritaimenkannan tila ja taimensaaliit: Tenojoen vaelluskalakantojen pitkäaikaisseurannassa kerättyjen aineistojen yhteenveto
?Meritaimenen vaelluskäyttäytyminen ja taimenien levittäytyminen Tenojoen vesistössä
?Meritaimenen kalastusta syyskuussa: miten, missä ja milloin?
Tulokset Hankkeen keskeisiä tuloksia ja johtopäätöksiä olivat:
?Taimenen kutuvaellus on pääosin kaksivuotinen
?Ei-sukukypsät taimenet nousevat Tenojoen alaosalla talvehtimaan
?Taimenen kutualueet sijoittuvat Tenon sivujokiin ja -puroihin
?Sivujokien kutupopulaatiot vaikuttavat verraten pieniltä
?Nykyinen kalastuspaine kohdistuu melko voimakkaana sekä kutuvaeltajiin että talvikoihin
?Tenon taimenen nykyinen alamittasäännös (25 cm) ei ole tarkoituksenmukainen, biologisesti perusteltu alamitta olisi n. 45 - 50 cm
?Tenojoen kalastuskauden jatkamiselle ei tällä hetkellä ole kalastusbiologisia perusteita
Vaikuttavuus Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa Tenojoen kalastuskauden mahdollisia muutoksia ja taimenkantojen hyödyntämismahdollisuuksia. Tutkimustiedon käyttäjiä ovat mm. maa- ja metsätalousministeriö, Lapin ELY-keskus, Tenojokivarren osakaskunnat ja muut Tenojoen vesialueiden omistajat niin Suomessa kuin Norjassa. Vastaava tutkija Orell Panu, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Yhteystiedot
Muut henkilöt Erkinaro Jaakko, Länsman Maija, Kylmäaho Matti Yhteistyötahot Rahoitus: maa- ja metsätalousministeriö ja RKTL, Yhteistyötahot: MMM, Metsähallitus, Lapin ELY-keskus, Teno-Inarijokivarren osakaskunnat, Tanavassdragets fiskeforvaltning (TF). Direktoratet for Naturforvaltning (DN), Fylkesmannen i Finnmark (FF), Norsk Institutt for Naturforskning (NINA) ja Tromssan yliopisto Julkaisut Kanniainen, T., Orell, P., Erkinaro, J., Kuusela, J., Koskinen, A., Leinonen, V. & Kylmäaho, M. Meritaimenen vaelluskäyttäytyminen ja levittäytyminen Tenojoen vesistössä. RKTL:n työraportteja xx/2014 (käsikirjoitus)
Orell, P., Niemelä, E., Kanniainen, T., Länsman, M., Kylmäaho, M., Kuusela, J., Haantie J. & Ollila, J. Tenojoen meritaimen: pitkä-aikaisseurantojen yhteenveto. RKTL:n työraportteja xx/2014 (käsikirjoitus)
Niemelä, E., Hassinen, E., Orell, P., Länsman, M., Falkegård, M., Johnsen, K.M., Kylmäaho, M. & Kuusela, J. Meritaimen (Salmo trutta, L.) Tenojoen vesistössä VI; saaliit ja ekologia. Julkaisematon käsikirjoitus, 96 s.
Hankkeen kesto 2011 - 2013 Hankkeen vaihe: päättynyt
|
