|
Monet mieltävät joki- ja täpläravut ylellisyystuotteiksi, jotka ovat kaupassa hinnakkaita, tuotteita voi olla tarjolla vähän ja vain kausiluonteisesti. Rapujen käyttöön liittyy vahvana myös rapujuhlakulttuuri. Suoma-laisten rapujen tuotanto on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Kulutus ei ole kuitenkaan kehittynyt samoin, sillä viime vuosina on ollut jo havaittavissa rapujen markkinointivaikeuksia. Kotimaisesta raputuotannosta onkin vaarassa jäädä yhä suurempi osa hyödyntämättä menekkivaikeuksien vuoksi. Tavoitteet Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa kotimaisten rapujen kysynnästä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Perusajatuksena on, että tuotantoa, tuotteistusta ja tuotteita sekä kauppaa voidaan kehittää, kun kehittämisen tarpeet on selvitetty asiakaslähtöisesti. Keväällä 2011 alkavassa väestörekisteriotantaan perustuvassa kyselytutkimuksessa pyritään kuvaamaan tyypilliset rapujen kuluttajat ja etsimään potentiaalisia uusia kuluttajaryhmiä maan eri osista. Vaikuttavuus Hanke paljastaa asiakasnäkökulmasta koko raputalouden arvoketjussa esiintyviä ongelmia ja tuottaa uu-denlaista ja käyttökelpoista tietoa ennen muuta rapujen kulutuksen kasvattamiseen liittyvistä kehittämis-tarpeista ja toimenpiteistä, joilla voidaan edistää kotimaisten rapujen menekkiä. Vastaava tutkija Savolainen Riitta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Muut henkilöt Moilanen Pentti, Pursiainen Markku, Rajala Joonas, Kytömaa Leena Yhteistyötahot Keski-Suomen ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle tukea Euroopan Kalatalousrahastosta (EKTR). Hanke toteutetaan yhteistyönä, jossa on mukana alan toimijoita kuluttajaneuvonnasta, kalatalousneuvonnasta, kalatalousopetuksesta, raputalousalan yrityksistä, sekä rapukaupan keräilyn ja välityksen edustuksesta. Jyväskylän yliopisto antaa osaamistaan tilastosuunnittelussa ja käsittelyssä. Hankkeen kesto 2011 - 2012 Hankkeen vaihe: päättynyt
| 
