|
Rakennettujen jokien lohikantojen elvyttäminen on noussut merkittäväksi tavoitteeksi istutusten tuottavuuden heikentymisen sekä EU:n vesipolitiikan myötä. Yksi merkittävimmistä lohikantojen elvyttämisen kohteista on Iijoki, jossa voimakkaasta vesirakentamisesta huolimatta on säilynyt yli 600 hehtaaria lohen poikastuotantoon soveltuvaa jokialuetta.
Luonnonvaraisten lohikantojen kestävä elvyttäminen edellyttää lohen elinkierron eri vaiheiden turvaamista. Elinkierron turvaamisessa keskeisessä asemassa on lohen vaelluksien toimivuus. Kutuvalmiiden lohien on päästävä nousemaan lisääntymisalueilleen ja toisaalta vaelluspoikasten on kyettävä laskeutumaan voimalaitosten läpi mereen päästääkseen syönnösvaellukselle.
Aiempien tutkimustulosten perusteella lohen vaelluspoikasten selviytyminen voi olla merkittävä ongelma rakennettujen jokien lohikantojen elvyttämisessä. Iijoella käynnistyneiden lohikantojen elvyttämiseen tähtäävien hankkeiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää selvittää lohen vaelluspoikasten selviytymistä ja vaelluskäyttäytymistä ja toisaalta pyrkiä löytämään ratkaisuja, joilla vaelluspoikasten selviytymistä voidaan optimoida.
Tavoitteet Iijoen vaelluspoikasten radiotelemetriaseurannan päätavoitteena on tutkia Iijoen kantaa olevien lohen vaelluspoikasten selviytymistä ja vaelluskäyttäytymistä Iijoen rakennetulla alaosalla. Lisäksi hankkeessa pyritään tunnistamaan vaelluspoikasten kuolleisuuden kannalta merkittävimmät alueet ja kuolleisuutta aiheuttavat tekijät (mm. turbiini- ja patoallaskuolleisuus) sekä selvittämään mahdollisia eroja viljeltyjen ja luonnonvaraisten lohen vaelluspoikasten välillä yllämainituissa muuttujissa. Tulokset Iijoella vuonna 2010 toteutetussa pilottitutkimuksessa havaittiin, että lohen vaelluspoikaset lähtivät laskuvaellukselle nopeasti istutuksen jälkeen. Liikkeelle lähteneet vaelluspoikaset uivat menestyksekkäästi yhden voimalan ja patoaltaan läpi ja sekä turbiini- että patoallastappiot jäivät vähäisiksi. Saavuttuaan seuraavan voimalaitoksen yläpuolelle merkittävä osa vaelluspoikasista pysähtyi, eivätkä ne enää seurannan aikana pyrkineet vaeltamaan alavirtaan. Lopulta vain kolmannes kahden voimalaitoksen yläpuolelle vapautetuista lohen vaelluspoikasista saavutti meren. Pilottitutkimus herätti merkittäviä uusia tutkimuskysymyksiä, joihin pyritään vastaamaan kesän 2011 aikana toteutettavalla laajemmalla vaelluspoikasseurannalla. Vaikuttavuus Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää laajasti niin Iijoen kuin muiden rakennettujen jokiemme vaelluskalakantojen elvyttämisessä. Tiedon käyttäjien joukkoon kuuluvat mm. ympäristöhallinto, kalatalousviranomaiset, vesivoimateollisuus ja vesialueiden omistajat. Vastaava tutkija Orell Panu, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Yhteystiedot
Muut henkilöt Mäki-Petäys Aki, Erkinaro Jaakko, Jaukkuri Mikko Yhteistyötahot Rahoitus: Energiateollisuuden ympäristöpooli, Fortum, maa- ja metsätalousministeriö, Voimalohi ja RKTL. Yhteistyötahot: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja metsähallitus. Hankkeen kesto 2011 - 2011 Hankkeen vaihe: päättynyt
| 
