|
Eviran ja RKTL:n tutkimuksissa on osoitettu, että rapuruttoepidemian jälkeen jäljelle jäävässä jokirapukan-nassa on usein taudin kantajayksilöitä, ja kannan vahvistuttua rutto puhkeaa uudelleen romahduttaen kannan. Tämä tekee ravustuksen ko. vesialueella kannattamattomaksi ja rapukantojen hoitoyritykset turhiksi. Tutkimus sisältyy raputalousohjelman Rapujen biologia ja ekologia kokonaisuuteen. Tavoitteet Piilevän rapuruton varalta on tarpeen kehittää menetelmiä, joilla ruton kantajapopulaatiot voidaan tunnistaa. Evirassa testatulla PCR-menetelmällä tämä on mahdollista. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää näytteenottomenetelmät piilevän rapuruton esiintymisen paljastamiseksi erilaisen rapuruttohistorian omaavissa jokirapupopulaatioissa erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen alueella. Vaikuttavuus Rapuruttodiagnostiikan kehittämisen ja ruttostatuksen määrittäminen on tärkeää jokirapujen säilymisen kannalta, mikä on kansallinen velvollisuus mm. biodiversiteettisopimuksen perusteella. Tutkimuksen avulla määritellään myös kriteerit ja menettelytavat rapuruton kantajapopulaatioiden tunnistamiseksi, mikä on välttämätöntä pyyntivahvojen ja tuottavien jokirapukantojen kotiutus- ja palautusistutuksille. Vastaava tutkija Pursiainen Markku, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Yhteystiedot
Muut henkilöt Rajala Joonas Yhteistyötahot Evira, Kuopion tutkimusyksikkö, Metsähallitus, kohdemaakuntien ELY-keskukset. Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt hankkeelle yhteistutkimusmäärärahan. Hankkeen kesto 2009 - 2011 Hankkeen vaihe: päättynyt
| 
