|
Rehevöityneiden järvien hoitokalastuksen vaikutusta tutkineessa hankkeessa havaittiin, että joidenkin särkikalalajien ja pienikokoisten särkikalayksilöiden saalisosuus oli pieni syksyisten hoitonuottausten saaliissa. Tutkimalla kalojen vuorokautista liikkumista rannan kasvillisuusvyöhykkeen ja avoveden välillä Hiidenveden Kirkkojärvellä pyrittiin selvittämään, voitaisiinko hoitokalastuksen ajoitusta muuttamalla kohdistaa pyyntiä tehokkaammin näihin vaikeasti kalastettavissa oleviin lajeihin (erityisesti pasuriin) ja kokoryhmiin ja toisaalta välttää petokalasaalista.
Poikkeuksellisen aikaisin alkaneen ja kylmän talven 2002-03 aikana monissa rehevöityneissä järvissä oli happikatoja ja niiden aiheuttamia kalakuolemia. Kalakuolemien vaikutusten tutkimus yhdistettiin tähän alkamassa olevaan rehevöityneiden järvien hoitoa tutkivaan hankkeeseen. Kalakuolemien vaikutusten tutkimus oli yhteishanke ympäristöhallinnon kanssa. Siinä tutkittiin kalakantojen vasteita happikatoon viidellä järvellä ja niiden lisäksi kahden hapetuksen tai lisäveden johdon vuoksi happikadolta säästyneen rehevöityneen järven kalakantojen kehitystä.
Hiidenveden kaltaisilla järvillä hoitokalastusten tekeminen yöaikaan vähentää sivusaaliin määrää ja pyynti kohdistuu etenkin isoon lahnaan sekä pieniin lahnoihin ja pasureihin. Yöllä tehtävällä hoitokalastuksella ei kuitenkaan saada suurempia särkikalasaaliita kuin päivällä. Särjen ja salakan nuottasaaliit ovat suuremmat päiväpyynnissä. Rannan vesikasvillisuusvyöhykkeen merkitys ?särkikalavarastona? on suuri, mikä vähentää avovedessä tehtävän hoitokalastuksen tehokkuutta.
Tavoitteet Tavoittena oli tutkia kalojen esiintymisen vaihtelua Hiidenveden Kirkkojärvellä kasvillisuusvyöhykkeessä ja avovedessä yhtäaikaisin verkkokoekalastuksin ja troolauksin. Koekalastukset tehtiin kesällä ja syksyllä vuosina 2003 ja ?04. Kalojen vuorokaudenaikaisten liikkeiden ja aktiiviisuuserojen vaikutuksia hoitokalastussaaliisiin testattiin kesällä 2005 eri vuorokaudenaikoina tehdyillä nuottauksilla. Tulokset Voimakkaan osittaisen kalakuoleman vaikutukset rehevissä järvissä olivat hoitokalastuksella tavoiteltujen kaltaisia: vesi kirkastui, uposkasvillisuus levisi ja kalayhteisö muuttui petokalavaltaisemmaksi. Hoitokalastus näyttää jäävän useimmiten liian tehottomaksi vaikuttaakseen rehevöityneen järven tilaan parantavasti. Vastaava tutkija Ruuhijärvi Jukka, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Muut henkilöt Rask Martti, Vesala Sami, Jokela Pekka, Jalli Simo Yhteistyötahot Yhteishanke Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen ja Lammin biologisen aseman, Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitoksen sekä SYKEn, Uudenmaan, Hämeen ja Pirkanmaan ympäristökeskusten, Hämeen ja Uudenmaan TE-keskusten kalatalousyksiköiden ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän kanssa , , Julkaisut Olin, M., Ruuhijärvi, J. (toim.) 2004. Tuusulanjärven ja Rusutjärven ravintoketjukunnostuksen kalatutkimuksia vuosina 2000 - 2003. Kala- ja riistaraportteja 324:4-22.
www.rktl.fi/julkaisut
Ruuhijärvi, J. 2004. Happikatojärvien kalakannat ovat alkaneet palautua. Uutisrysä 1/2004, s. 5-6. Hämeen TE-keskuksen kalatalousyksikkö, Hämeenlinna.
Rask, M., Ruuhijärvi, J., Olin, M., Lehtovaara, A., Vesala, S. and Sammalkorpi, I. 2005. Responses of zooplankton and fish to restoration in eutrophic Lake Tuusulanjärvi in southern Finland. Verh. Internat. Verein. Limnol. 29. 545-549.
Olin, M., Rask, M., Ruuhijärvi, J., Saarijärvi, E. and Keskitalo J. 2005. Effects of mass removal of fish on the nutrient status of a eutrophic lake in southern Finland. Verh. Internat. Verein. Limnol 29: 704-710.
Olin, M., Ruuhijärvi, J. (toim.) 2005. Kalakuolemien vaikutusten seurantatutkimus 2003-2004. Kala- ja riistaraportteja 361:29-40.
Hankkeen kesto 2003 - 2006 Hankkeen vaihe: päättynyt
|
