M Tutkimushankekuvaus, RKTL - Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Ohita navigointilinkit

Paluu Hankehaaviin

Meriharjuksen lisääntymisalueiden, kudun ja varhaisen poikasvaiheen habitaattivaatimusten selvittäminen kantojen elvyttämisen perustaksi (Kvarkenharr)

Paluu Hankehaaviin

	

Projekti käynnistyi yhteistyöaloitteesta Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen ja RKTL:n välillä. Yhteiseksi intressiksi katsottiin tuottaa tietoa meriharjuksen ympäristövaatimuksista kannan mahdolliseksi elvyttämiseksi. Koska Pohjanlahden meriharjusta esiintyi vielä tietojen mukaan runsaastikin Ruotsin puolella projektin katsottiin soveltuvan interreg-hankkeeksi Sveriges Lantrubruksuniversitetin kanssa. Heillä oli mm. valmiudet geneettiisiin tutkimuksiin. RKTL:ssä hanke on ollut osa projektikokonaisuutta, jossa on selvitetty kaukokartoituksen ja GIS-analyysin käyttöä poikastuotantoalueiden kartoittamisessa ja rajaamisessa.

Tavoitteet

Kerättyjen aineistojen ja kaukokartoitusdatan perusteella pyrittiin selvittämään meriharjuksen poikastuotantoalueiden ominaispiirteet niin että Merenkurkun alueelle voitaisiin tehdä kartta, jossa potentiaaliset poikastuotantoalueet sijaitsevat. Mikäli potentiaaliset alueet ovat tutkittujen habitaattivaatimusten osalta kunnossa niin näitä voitaisiin ehdottaa esim. varhaisvaiheen poikasten tuki-istutusalueiksi. GIS-mallinnuksissa käytettiin haastattelutietoja, kerättyä poikasaineistoa liitännäistietoineen ja kaukokartoitusdataa kuten vedenalaisvideoita, peruskartta-aineistoa, sateliittikuvia ja ilmakuvia.

Tulokset

Vastakuoriutuneita poikasia löytyi. Löydöt ovat ensimmäiset merikutuisesta harjuksesta dokumentoidut ja vahvistetut. Varhaisvaiheen poikasten habitaatit ovat avoimia, matalia, kivisiä, kylmiä ja puhtaita rantoja ilman kasvillisuutta. Esiintyminen edellä kuvatun kaltaisilla habitaateilla oli säännöllistä mutta nykyinen lisääntyminen on erittäin vähäistä. Kartta potentiaalisista poikastuotantoalueista tuotettiin GIS-tuella cd-romille. Geneettiset markkerit vahvistivat että kutuaikana pyydetyt aikuiset kalat ja poikaset olivat ?lähisukua? toisilleen joten alkuperäinen ja endeeminen merikutuisen harjuksen olemassaolo on nyt voitu vahvistaa. Riittävän hyvässä kunnossa olevien poikastuotantoalueiden määrä ja pinta-ala näyttää nykyään olevan erittäin rajallinen.

Vastaava tutkija

Hudd Richard, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Muut henkilöt

Ahlqvist Johan, Urho Lauri, Blom Andreas

Yhteistyötahot

Länsi-Suomen Ympäristökeskus, Sveriges lantbruksuniversitet, Fiskeriverket (Ruotsi), Lunds tekniska universitet (Ruotsi), Länstyrelsen i Västerbottens län (Ruotsi),

Hankkeen kesto 2003 - 2006

Hankkeen vaihe: päättynyt

 

Lähde: RKTL Hankehaavi

 

© 2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.