|
Tavoitteet Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa luotettavia kannanarvioita hirvikannan säätelyn tarpeisiin. Tulokset Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn 2005 hirvijahdin jälkeen suuria muutoksia. Yhteensä hirviä arvioitiin olevan koko maassa noin 95 000 ? 105 000 yksilöä, eli hirvikanta oli noin 5?10 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Lähes kaikissa riistanhoitopiireissä hirvikanta oli joko ennallaan tai hieman pienentynyt. Hirvien vasatuotto oli edellisvuotisella tasolla, eikä kaksosvasallisten naaraiden osuudessa tapahtunut muutosta. Maan eteläosissa vasatuotto on edelleen pitkäaikaiskeskiarvon alapuolella laajoilla alueilla. Vasatuoton tapaan muutokset aikuiskannan rakenteessa olivat pieniä.
Tiedot perustuvat hirviseurueiden metsästyksen aikana täyttämien hirvihavaintokorttien ilmoituksiin hirvikannan koosta, vasatuotosta ja rakenteesta. Hirviseurueet kirjasivat päivittäiset havaintonsa jahdin aikana ja arvioivat metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon. Tiheysindeksien lisäksi hirvikannan vähimmäiskoko arvioitiin laskennallisella menetelmällä ottaen huomioon vuotuiset saaliit ja vasatuotto. Tämän menetelmän mukaan Suomen hirvikannan koko syksyn 2005 jahdin jälkeen oli noin 95 000?105 000 hirveä. Hirvihavaintokortin täytti yhteensä 5 306 seuruetta. Korttien kattavuus eli niissä ilmoitettujen kaatojen osuus koko saaliista oli 85 %.
Maamme hirvikanta pieneni vuodesta 2004 noin 5?10 %. Laskennallisella menetelmällä arvioituna hirvikanta pieneni useimmissa riistanhoitopiireissä, mutta muutos oli aiempaa vähäisempi. Riistanhoitopiireittäin tarkasteltuna hirvikannan pienentyminen näyttää hidastuneen useimmissa piireissä, mutta esim. Etelä-Hämeessä, Pohjois-Hämeessä ja Pohjanmaalla indeksin muutos viittaa hirvikannan selvään alenemiseen.
Hirvikannan pienentyminen heijastuu tavallisesti myös vasatuotossa. Viime vuosina vasatuotto on pienentynyt etenkin maan eteläosissa, mutta myös Pohjois-Suomessa suurten saaliiden vaikutus naaraskantaan on yhä selvemmin havaittavissa. Vuosittaisten kannanmuutosten pienentyessä myös vasatuoton muutokset ovat vähäisempiä.
Hirvikannan tiheyden muutokset näkyvät myös kannan rakenteessa, ja yleensä tiheyden laskiessa naaraiden osuus aikuisista hirvistä kasvaa. Maan eteläosassa aikuiskannan rakenne on koko 2000-luvun alun muuttunut yhä naarasvaltaisemmaksi. Vuosien 2004 ja 2005 välillä aikuiskannan rakenteessa ei tapahtunut muutosta, mikä osaltaan viittaa suhteellisen pieneen kannanmuutokseen. Pitkällä aikavälillä on kuitenkin havaittavissa Etelä-Suomen hirvikannan voimakas naarasvaltaisuus.
Vastaava tutkija Ruusila Vesa, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Hankkeen kesto 2005 - Hankkeen vaihe: päättynyt
|
