|
Metsäjänis on runsaslukuisimpia nisäkkäitämme ja tärkeä riistaeläin, jonka kannoissa esiintyy suurta vuosittaista vaihtelua. Saalistuksella, ravinnolla tai loisilla saattaa olla vaikutusta jäniksen kannanvaihteluihin, mutta niiden merkityksestä on hyvin vähän tutkimustietoa Suomesta. Vuoden 1998 alussa käynnistyi sen vuoksi laaja tutkimushanke metsäjäniksestä. Keräämme tietoa jäniksen populaatiodynamiikasta, elinpiireistä ja elinympäristön käytöstä sekä talviruokinnan vaikutuksesta jäniksiin. Erityisen mielenkiinnon kohteena on myös petojen - ennen muuta ketun - vaikutus jäniskantoihin. Tavoitteet Selvittää jänisten populaatiodynamiikkaa, elinpiirien kokoa ja käyttöä sekä talviruokinnan, loisten ja petojen vaikutusta jäniskantaan. Tulokset Olemme tutkineet jäniskannan ikärakennetta ja lisääntymistehoa keräämällä metsästäjiltä jänisnäytteitä. Olemme myös tehneet jänisten radioseurantaa elinpiirien ja elinympäristön käytön selvittämiseksi sekä Hämeessä (Evo) että Oulun lähellä. Jänisten talviruokintaa on tehty kolmella alueella: Evolla, Oulun lähellä ja Pohjois-Savossa (Lapinlahdella). Kaikilla koealueilla on tehty jänisten lumijälkilaskennat kannan tiheyden arvioimiseksi. Myös riistakolmioaineistoja on hyödynnetty tutkimuksessa.
Jänisten elinpiirit ovat Suomessa noin 200 ha. Elinpiirit ovat suurimmat kevättalvella, mutta pienenevät kesän mittaan tarjolla olevan ravinnon määrän kasvaessa. Jänisnaaras tuottaa keskimäärin kaksi poikuetta ja 7.7 poikasta kesän aikana. Lisääntymisteho on suurin kasvavan kannan alueella ja pienin, kun kanta on aallonpohjassa. Kuolleisuus on suurinta kannan laskuvaiheessa. Jäniskanta kasvoi talviruokinta-alueilla, mutta ruokinta ei vaikuttanut kannanvaihteluun. Ruokinta-alueen naaraat olivat kevyempiä ja niiden lisääntymisteho oli heikompi kuin kontrollialueilla. Ketun vaikutus jäniskantaan vaihtelee maan eri osissa jänis- ja kettutiheyden sekä jäniksen kannanvaihtelun vaiheen mukaan. Vastaava tutkija Kauhala Kaarina, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Turun riistan- ja kalantutkimus Yhteistyötahot Helsingin yliopisto, Joensuun yliopisto, Metsäntutkimuslaitos. Hankkeen kesto 1998 - Hankkeen vaihe: päättynyt
| 
