M Tutkimushankekuvaus, RKTL - Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Ohita navigointilinkit

Paluu Hankehaaviin

Haahkan sukupuolten lukusuhde ja koiraan rooli

Paluu Hankehaaviin

	

Haahka on Itämeren runsaslukuisin pesivä merilintu ja samalla merkittävin merilinnustuksen kohde. Haahkasaaliit olivat Tanskassa 1990-luvun alkupuolella parhaimmillaan 130000 ? 140000 lintua vuodessa, mutta Suomessa ja Ruotsissa vain kymmenesosa tästä. Aikaisen poismuuton takia syyssaaliit ovat meillä aina olleet suhteellisen pieniä, ja haahkakoiraita on perinteisesti metsästetty myös keväällä ja kesällä.

Talvehtimisalueilla haahkan sukupuolten lukusuhde on ollut 60:40 koiraiden hyväksi. Haahkat saapuvat alkukeväällä Suomeen kuitenkin sukupuolten lukusuhteessa 50:50. Ne pariutuvat talvehtimisvesillään Tanskassa, yli tuhannan kilometrin päässä, ja koiras seuraa naarasta tämän pesimäalueille keväällä. Koska vain naaraat ovat synnyinpaikkauskollisia ja koska pariutuminen tapahtuu etäällä pesimäalueista, koiraalla ei ole käytännön mahdollisuutta moniavioisuuteen, sillä se voi seurata vain yhtä naarasta tämän pesimäalueille. Suomessa haahkat eivät ryhdy pesintään ennen kuin kiintojääyhteys mantereen suuriin metsäpeitteisiin saariin on katkennut (petonisäkkäiden välttäminen), vaan pariskunnat odottelevat rantavesissä. Ennen munintaa koiraat vartioivat puolisoaan tiiviisti muilta koirailta. Vakiintuneen käsityksen mukaan ne samalla puolustavat niiden ruokailurauhaa. Hedelmöityksen lisäksi tämän puolisonvartioinnin arvellaan olevan ainoa resurssi, jonka naaras saa koiraalta, sillä koiras ei huolehdi pesyeestä ja jättää naaraan tämän aloitettua haudonnan.

Tavoitteet

Tutkia haahkan sukupuolten lukusuhteen muutoksia, koiraan roolin merkitystä ja koiraspainotteisen verotuksen kestävyyttä.

Tulokset

Söderskärillä tehdyissä selvityksissä naaras eivät kuitenkaan tarvinneet koirasta hedelmöityksen jälkeen. Naaraan muut munantuotantoonsa tarvitsemat resurssit se oli saanut jo talvehtimisalueella koiraan tiiviin puolisonvartioinnin aikana. Koirasverotus naaraan fertiiliin vaiheen lopulla ei välttämättä alenna tuotantoa, jos hedelmöitys ei esty. Haahkan kyky uudelleen pariutumiseen on heikko. Koska kannan kehitys on meillä tiheydestä riippuvainen eli edellisen kesän poikastuotanto vaikuttaa keväiseen kannan kokoon enemmän kuin talviajan kuolevuus, metsästysverotuksen tulisi kuitenkin painottua syksyyn. Kannan nousuvaiheessa koirasverotus ei silti ole meillä ylittänyt luontaista kuolevuutta.

Tilanne saattaa olla muuttumassa. Viime vuosien kannanlasku Itämeren piirissä on nähty hälyttävänä merkkinä meriekosysteemin muutoksista. Naaraita on kuollut suurin joukoin pesimäpaikoilla botulismiin ja lintukoleraan, etenkin Tanskassa ja Ruotsissa, talvisaikaan myös Hollannissa. Suomessa poikasten tautikuolevuus on ollut suurta (virukset). Korkeiden kuolevuuksien johdosta Tanskassa naaraiden ja nuorten lintujen metsästystä on tuntuvasti rajoitettu viime vuosina, jolloin koirasverotus on kasvanut jo kaksi kertaa suuremmaksi kuin naarasverotus eli suhteessa jopa isommaksi kuin Suomessa.

Vastaava tutkija

Hario Martti, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Julkaisut

Desholm, M., Christensen, T. K., Scheiffarth, G., Hario, M., Andersson, Å., Ens, B., Camphuisen, C. J., Nilsson, L., Waltho, C. M., Lorentsen, S.-H., Kuresoo, A., Kats, R. K. H., Fleet, D. M. & Fox, A. D. 2002: Status of the Baltic/Wadden Sea population of the Common Eider Somateria m. mollissima. ? Wildfowl 53: 167-203.

Hollmén, T., Franson, J. C., Hario, M., Sankari, S., Kilpi, M. & Lindström, K. 2001: Use of serum biochemistry to evaluate nutritional status and health of incubating common eiders (Somateria mollissima) in Finland. - Physiological and Biochemical Zoology 74 (3): 333-342.

Hankkeen vaihe: päättynyt

 

Lähde: RKTL Hankehaavi

 

© 2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.